25.6.2014 Heräsimme, pakkasimme ja menimme pyörillä 300metrin päähän majapaikasta aamupalalle. Vaikka ei ollutkaan nälkä, on tavallaan omaa hupia tilata listalta ruokaa, josta ei ole mitään tietoa. Halusimme puuroa ja mielessä pyöri sana "kasha", joten sitä yrittämään. Lisäksi mehua ja pöydällä näytillä olevia lihapiirakoita ja kahvit. Kahvilassa ei ollut muita, joten hyvä että ehdimme istua aloillemme, alkoi ruokaa ilmestyä pöytään. Puuro ei ollut puuroa, vaan tattaria. Lihapiirakka oli niin hyvää, että ahneus iski. Sanoin Antille hakevani lisää samoja. Antti halusi maistaa savustettua siikaa jota myös oli tiskillä tarjolla, joten toin mukanani toisen aamupalan veroisen annoksen ruokaa. Ei ollut nälkä sen jälkeen.
Lauttamatka ja Olkhon -saarelle
Lautalle ja sitten 40km hiekkaa mahat täynnä parin kilometrin päähän lautalle. Ylitystä ehkä 2km. Meidät turistit ohjattiin odottamaan lautan täyttöä paikallisilla autoilla ja lopuksi sitten pyörät perään. En ymmärtänyt logiikkaa, mutta näitä ei tietenkään enää ajattele, mutta lautta lastasi autot ja vastarannalle tultiin siten, että jokainen joutuu peruuttamaan. Ja me tietenkin ekana purkuvuorossa. Hieman lykittiin ja äherrettiin pyöriä ympäri kapealla lautalla, kun ei tuota pakkia löydy meidän pyöristä. Vieressä istui lautan työntekijä sinisissä Camovaatteissa ja huudatti 80-luvun discomusiikkia pienestä bluetooth -kaiuttimesta.
Maihin päästyämme kohti hiekkatierinnettä ja hymy oli herkässä. Maisemat olivat todella kauniita. Koko saari on käytännössä hiekkapohjainen, kallioita ja vuoria siellä täällä. Esimerkiksi Antin navigaattori ei näyttänyt tietoa teistä ja sen mitä se näytti oli vanhaa ajouraa rinteillä ja melko uuden tien vieressä. Pysähtelimme kuvaamaan maisemia ja pölytimme oikein kunnolla hiekalla, kun sille tosissaan päästiin. 20km jälkeen sain kiven tai muun roskan silmääni. Pysähdyin, koska tunsin sen selkeästi silmässä. Yritin tiristää kyyneliä, mutta eipä se paljoa auttanut täällä kuumuudessa. Tiesin, että vaikka silmää on punainen roskan kohdalta, pupillin vierestä, ei kannata mennä likaisilla sormilla tökkimään silmää. Roska ei liikkunut minnekään vaikka silmää räpytti ja heräsi jo ajatus, että onko se mennyt syvemmälle kuin pintaan. Kaikki tämä johtui siitä, että laiskuuttamme emme olleet pesseet visiiriä ja jouduin ajamaan visiiri auki. Suuremmissa nopeuksissa käytin aurinkolaseja suojaamaan edes vähän silmiä. Kuumuus on toinen syy, joka pistää avaamaan visiirin. Hätävilkut päälle ja pitkien valojen vilkutusta. Antti oli ehtinyt ajaa toista kilometriä, mutta näkyi kuitenkin horisontissa. Näin hänen pysähtyvän. Antin luokse saavuttuani hän sai nopeasti silmälääkärin pätevyyden ja totesi silmässäni olevan jonkinlaisen siemenen. Niitä luonnollisesti leijailee tällaisilla aroilla kovassa tuulessa. Vettä silmään. Kyllä ohi ajanut autokuski varmaan ihmetteli, kun minä olen polvillani keskellä tietä ja venytän silmäluomia ja toinen kaataa litran pullosta vettä silmään. Eka yritys ei tuottanut tulosta. Hieman alkoi mietityttämään. Toisella kerralla siemen kuitekin katosi ja jäljellä oli vain hieman punoitusta. Visiirit tulivat sen jälkeen melko puhtaiksi. Tämän episodin jälkeen siirryimme ihmisen tekemästä tiestä, joka oli täynnä monttuja ja niin sanottuja nimismiehen kiharoita, vanhoille ajourille, luonnonpoluille, joita pitkin paikalliset ajoivat. Ajoasento seisten ja kunnon mäki- ja suvantoseikkailu alkoi. 20km matkalla oli tien kallistuksia ja välillä monia uria valittavana. Matka taittui mielekkäästi, muut turistit jyräsivät autoillaan suoraa, mutta epätasaista hiekkatietä pitkin.
Majapaikka
Saavuimme majapaikkaan aiemmin edellä tulleiden ystäviemme lähettämien koordinaattien perusteella. Paikka sijaitse Baikaljärven rantatörmällä, kalliopudotusta veteen on muutamia kymmeniä metrejä. Meille oli varattuna iso hirsiaitta ja jälleen näkeminen ystäviemme kanssa oli mahtava. Vaihdoimme kuulumisia ja lähdimme syömään. Mukaan lähti pari pulloa vodkaa, koska menu oli paikallista ja siihen tarvittiin kirkkaita juomia kyytipojaksi. Söimme Sashan, Alexanderin ja Innan tilaamana Bukhlyer - lampaanlihakeittoa pozy - Lihaa keitetyssä kuoressa? Zaguday - Suolakalaa (ja vodkaa) Chebureki - Lihapiirakan kaltaista. Jo toistamiseen ylensyöneenä tälle päivälle kävimme vielä 2 tunnin baikalristeilyllä katsomassa saarta veden suunnalta. Muutama erityisen hieno paikka löytyi ja tuli kuvattua. Illaksi majapaikkaan, sauna oli jo lämmin ja saunaoluen kanssa hattu päässä vastomaan toistemme selkiä. Rentouttavaa ja mukavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti