Tässä blogissa kerron Vladivostokiin kesällä 2014 suuntautuvasta moottoripyöräreissustani

14.7.14

Ulan-Udesta Khabarovskiin osa 4

1.7.2014. Herätys, aamupala ja matkaan. Nukuttiin 9. Tuntia. Edessä oli puhtaasti siirtymäpäivä. 720 kilometriä ajettavana. Tiet samanlaiset, nopeaa ja hidasta. Ei erityisen suuria tietyömaita. Olimme matkan aikana ihmetelleet siellä täällä noin 5 hengen porukoita, jotka leikkasivat siimaleikkurilla viiden metrin levyisesti pientareelta heinää. On siinä pojilla hommaa, kun itse on katsellut piennarta keskimäärin 80km/h vauhdilla yli 20 päivää. Heillä syntyy valmista päivässä joitain kilometrejä. Veikkailimme, että kyseessä on yhdyskuntapalvelu tms. Ei tiedä. Ajosta ei ihmeemmin kerrottavaa. Hotellihuoneen odotus sai vauhdin pysymään reippaana ja pysähdykset minimissä. Suihkua kaipasi jo, koska ajoasu 30 asteen lämmössä on tukala. Onneksi sain ennen reissua veljeltäni ohuemmat ajohousut. Helpotti hieman.  Pieniä tilanteita päivään tosin sopi. Kypäräkamerani kaukosäädin tipahti karhuntarrakiinnityksestä tangostani ohittaessani rekkaa. Antti luuli, että nyt Tenerestä lentää jo osia. Pysäytti minut ja kerroin syyn kohti lentäneistä kappaleista. Toinen hauska oli, kun ajelin visiiri auki, aurinkolasit päässä ja näin kaukaa jo, kun iso perhonen kohtalokkaasti tuli kohti aurinkolasejani. Viime hetkellä se vielä kääntyi ilmeisesti turbulenssin voimasta täysin avonaiseksi ja läsähti toiseen linssiini peittäen siitä näkyvyyden. Kyllä oli käsi äkkiä kypärässä raapimassa raatoa pois. Ennen viimeistä etappia jouduimme odottamaan tankkausta 1,5 tuntia monen autoilijan kanssa, kun harvakseltaan muutenkin alueella olevalla bensa-asemalla oli bensa loppu ja uutta tankattiin. Liike lyödään silloin kiinni ja vartija pojottaa ovella. Aika kului ihmettelijöille kertoessa samaa tarinaa. Suomesta Vladivostokiin, kilometrimäärät, junalla takaisin, valokuvan ottaminen. Joku saattoi osata sanan englantia ja tarina oli yksityiskohtaisempi ja osa halusi vain valokuvan.
Perillä ja hotelliin
Lopulta saavuimme Khabarovskiin. Paikka näytti niin hienolta, että päätimme viettää siellä pari yötä. Muutaman täynnä olevan hotellin jälkeen löysimme sopivan. Hinta n. 90 euroa huoneesta per yö, mutta olimme ansainneet sen. Heti kun tavarat oli purettu alkoi sosiaaliseb median ja internetin hyväksikäyttö. Ensimmäisenä yönä nukuin vain 3 tuntia, kun verkko kiinnosti. Suihku ja ravintolaruoka ryydittivät nautintoa. Aamulla oli tarkoitus lähteä tutustumaan kaupunkiin.

Posted via Blogaway Pro

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti