16.6.2014. Edellisen päivän ajo taisi väsyttää, koska heräsimme omien kellojemme mukaan seitsemältä, vaikka herätys oli asetettu kuudeksi. Loikoilimme sängyllä ja teimme aamutoimia ja suuntasimme gostinitsan, majoittumispaikkamme, kahvilaan aamupalalle. Ovesta sisään ja vastakkaisella seinällä komeili seinäkello, joka näytti 9.30. Aikaero perskule. Emme sen kummemmin rekisteröineet asiaa, vaikka tiesimmekin siitä. Ei tullut tästä päivästä pitkää ajopäivää, vaikka sitä ennen nukahtamista vielä uhosimme. Aamupalaksi tilattiin sitä, mitkä sanat osattiin, eli borssikeittoa (kyllä) ja kahvia ja leipää. Liekö säälistä emäntä esitellyt kananmunia meille, joten parilla Da Daalla saimme paistettuja kananmunia. Ateria ääntä kohti ja pakkaamaan. Puhtaat vaatteet narulta ja pyörät starttasivat nlo 11.30.
Auringonpaistetta ja kuratietä
Aamurutiinia, kypäräkameraan ja puhelimeen virtapiuha pyörän virroista, puhelin telineeseen ja Locus Pro tallentamaan reittiä. Navigointiohjelma Sygic päälle ja valitaan kohde. Molemmat softat ovat toimineet täydellisesti tähän saakka. Taskut kiinni, kypärä päähän ja hanskat käteen ja menoksi.
Aamurutiinia, kypäräkameraan ja puhelimeen virtapiuha pyörän virroista, puhelin telineeseen ja Locus Pro tallentamaan reittiä. Navigointiohjelma Sygic päälle ja valitaan kohde. Molemmat softat ovat toimineet täydellisesti tähän saakka. Taskut kiinni, kypärä päähän ja hanskat käteen ja menoksi.
Tiet olivat vapaita ja suurimmalta osaltaan 540km matkalla hyviä. Teitä voisi kuvata seuraavilla kategorioilla
1. Tasainen, vauhdikas ja suora baana. Ajonopeus 100-130km/h
2. Hieman karhentunut tai vanhempi tie, joitakin pomppuja, ajonopeus 80-100km/h
3. Reikiä, pomppuja, saa olla tarkkana, rekatkin väistelee pahoja paikkoja, vaatii tarkkuutta, nopeus seilaa 50-100 välillä.
4. Hirveitä pomppuja, pyörää käy sääliksi, kuka hullu tässä pystyy ajamaan autolla, reikiä ja ohittaminen lähes mahdotonta, ajonopeus kävelyvauhdista 30km/h.
1. Tasainen, vauhdikas ja suora baana. Ajonopeus 100-130km/h
2. Hieman karhentunut tai vanhempi tie, joitakin pomppuja, ajonopeus 80-100km/h
3. Reikiä, pomppuja, saa olla tarkkana, rekatkin väistelee pahoja paikkoja, vaatii tarkkuutta, nopeus seilaa 50-100 välillä.
4. Hirveitä pomppuja, pyörää käy sääliksi, kuka hullu tässä pystyy ajamaan autolla, reikiä ja ohittaminen lähes mahdotonta, ajonopeus kävelyvauhdista 30km/h.
Näistä teistä nopeaa oli paljon tänään. Maa oli Uralin ylityksen jälkeen tasaista, kuin pohjanmaalla konsanaan ja taivas sai näkökentästä suuren osan kauniine pilvineen. Tien ympärillä oli VALTAVIA aroja, jotka jatkuivat horisonttiin asti. Siellä täällä oli pieniä metsäsaarekkeita.
Vauhtimme oli reipasta ja 300km ennen päiväkahveja kertyi helposti. Sitten vaihtui tien tyyli. Olin kahvitauolla jututtanut Anttia odotellessa rekkakuskia sanakirjan kanssa, ja sain selville, että 70km päästä alkaa todella huono tie, jota kestää 20km. Se mistä arvasin mennä kyselemään, johtui siitä, että vastaantulevat autot ja rekat olivat yltäpäältä kurassa. Mikäs se muukaan Teneremiestä kiinnostaa, kuin kuraiset tiet.
Sitten se alkoi. Ei voi järjellä ymmärtää miten huonolla tiellä rekkaliikenne mateli eteenpäin. Liukasta liejua ja korkeita patteja tie täynnä ja pattien jälkeen reikiä terävine reunoineen. Ei riittänyt minulla rohkeus vain kääntää kahvaa, kuten moni varmaan tekisi, koska matkaa on vielä paljon jäljellä ja miehen ja pyörän pitäisi selvitä ehjänä perille. 20km myöhemmin tiet taas paranivat. Ajoimme klo 18 asti aloimme etsimään seuraavaa yöpaikkaa.
Motoristeja ja suomalaisia
Matkan aikana juttusillemme tuli naismotoristi, joka kertoi kuuluvansa Moto-Angelseihin. Otettiin kuvia ja puhuttiin venäjä-englanti sotkua. Hän oli lähtenyt Liikkeelle Pietarista 3 viikkoa aiemmin ja kierrellyt ystäviensä luona. Vaihdettiin blogiosoitteet ja Antti käytti (vinkattuani hänelle) ainoan oppimansa venäläisen lauseen, "Tih taka`ya mee`laya". (olet söpö). Vastaukseksi Antti sai naurut ja kovat kehut kielitaidosta.
Matkan aikana juttusillemme tuli naismotoristi, joka kertoi kuuluvansa Moto-Angelseihin. Otettiin kuvia ja puhuttiin venäjä-englanti sotkua. Hän oli lähtenyt Liikkeelle Pietarista 3 viikkoa aiemmin ja kierrellyt ystäviensä luona. Vaihdettiin blogiosoitteet ja Antti käytti (vinkattuani hänelle) ainoan oppimansa venäläisen lauseen, "Tih taka`ya mee`laya". (olet söpö). Vastaukseksi Antti sai naurut ja kovat kehut kielitaidosta.
Matkan varrella vastaan tuli vähemmän motoristeja, kuin aiempina päivinä, joten käden heilautus alkaa olemaan jo melko suurta ja täynnä iloa. Sitten n. 10km ennen majapaikkaa näin keulilla ajaessani polkupyöräilijän jonka tarakasta roikkui Suomen lippu. Tiukka jarrutus, kypärä päästä ja savolaisittain "päevee, ootta lähtenä". Polkupyöräilijät olivat Antti (20v) ja Lauri (20v) Porvoosta ja he olivat matkalla maailman ympäri. Piti siinä muutama kerta ihmetellä asiaa, mutta kyllä kaverukset tiesivät mitä olivat tekemässä. Nauroivatkin, kun pariin kuukauteen ei ole tarvinnut suomea puhua kuin keskenään. Annoimme heille terveiset Suomesta, eli pienen kirkkaan pullon kotimaasta ja otimme valokuvia. Ilta jatkui heidän kanssaan vielä keskustellen ruoan ääressä, sillä sattumoisin he ilmestyivät majoittumisen jälkeen majapaikkamme pihapiiriin. Kovia jätkiä ja onnea heille matkaan. Heidän matkaa voi seurata osoitteessa www.riversanddeserts.com
Posted via Blogaway Pro
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti