Tässä blogissa kerron Vladivostokiin kesällä 2014 suuntautuvasta moottoripyöräreissustani

Näytetään tekstit, joissa on tunniste videokuvaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste videokuvaus. Näytä kaikki tekstit

12.1.14

Videokuvausta moottoripyöräilystä

Videota, valokuvia, ääntä vai jotakin muuta? Olipa reissu sitten millainen tahansa, siihen liittyy tänä päivänä entistä enemmän sosiaaliset verkot ja erilaisten medioiden jakaminen. Tästä on jo osoituksena tämä blogi, joka kertoo reissusuunnittelusta, mutta on toivottavasti tulevaisuudessa hyvä apu omia reissuja suunnittelevalle. Puhumattakaan reissuni onnistuessa tälle sivustolle julkaistavista valokuvista ja videoista.

Se hyvä sosiaalisissa verkoissa ja foorumeissa on, että niitä kautta olet kytköksissä välittömästi ympäri maailmaa ja kaikki on periaatteessa ulottuvillasi. Tulen kertomaan myöhemmissä kirjoituksissa verkostoimisesta ja omista verkostoistani. Mutta nyt asiaan.

Ajatuksia moottoripyöräilyn videokuvauksesta
Sinulla on kamera ja valtavasti intoa. Kesän jälkeen huomaat tietokoneesi kovalevyjen olevan täynnä ja sosiaalisessa mediassa lupaus videoiden julkaisusta talven aikana. Kuulostaako tutulta?
Itse olen samassa tilanteessa ja nyt kun materiaalia alkaa käymään läpi, huomaa, että suurin osa materiaalista on sellaista, ettei sitä jaksa katsoa läpi. Kamera on ollut kiinni jokaisella reissulla kypärässä tai pyörässä ja ajokuvaa on valtavat määrät. Sitten herää kysymys miten tästä kaikesta materiaalista saa jotakin aikaiseksi. Ehdotan seuraavanlaista lähestymistapaa videokuvaukseen ja ennen kaikkea videokuvauksen valmisteluun. ja muista tätä lukiessasi, että jokainen motoristi on jollakin tasolla kiinnostunut katsomaan videoita pitkien talvien aikana. Lisäksi näillä videoilla on tapana olla suosittuja kauan, toisin kuin nykyaikaiset elokuvat, joita syntyy joka minuutti, mutta joista vain muutama syntyy klassikoksi ja uudelleen katsottavaksi.

Ajatuksia katsomistani videoista
Ensinnäkin arvioisin, että moottoripyörän merkki ja ajotapahtuman paikka ratkaisee jonkin verran sitä, millaisia videoita erityisesti etsii ja katsoo. Itse olen huomannut, että reissusuunnitteluun Venäjälle ja Tenere -aiheiset videot kiinnostuvat erityisesti. Ihan luonnollista. Tätä siis kannattaa hyödyntää suunnittelussa. Hyvä video, joihin olen törmännyt sisältää aika monta vastausta seuraavista alla olevista väittämistäni. Ne ovat tulleet joko vahingossa tai sitten tekijä on osannut valmistautua oikein, ollut kenties ammattilainen tai ainakin videokuvauksen harrastaja. Toisia kiinnostaa enemmän videokuvaus- ja moottoripyörätekniikka ja toisia tarinallinen kokonaisuus. Keskityn tässä nyt tarinankerronnallisiin elementteihin, koska TARINA on se, joka vie elokuvaa eteenpäin. 

Mitä haluat sanoa?
Reissu tulossa tai kokoontumisajot lähellä ja kypärässä kiinni kamera. Vaihtoehtona olisi kuvata kaikki ajot putkeen ja toivoa, että joku kaatuu edellä tai toivoa ettei itse kaatuisi, mutta menisi tosi läheltä, ja tällä tavalla saataisiin mielenkiintoista ja muistoja herättävää materiaalia. Tämä on totta, mutta hidas tapa tehdä videota. Materiaalia syntyy paljon ja siinä on niin sanottua käyttömateriaalia vähän.

Sinun kannattaa miettiä ennen reissuun lähtöä mitä haluat videolla tai valokuvilla kertoa tapahtumasta tai reissusta. Valitse sellainen näkökulma, jota ei ole aiemmin tehty tai et ainakaan tiedä tehneen tai sitten tee jo moneen kertaan kerrottu asia vielä paremmin. Keksi itsellesi jonkinlainen pääväittämä, kuten Nokia puhelimilla -Connecting people-, jota reissun aikana haluat kertoa. Itse olen miettinyt Venäjän reissun toteutuessa keskittyä kuvaamaan sitä "miten irtiotto arjesta muuttaa ihmistä ja millaista tunteita se herättää". (tämä voi muuttua vielä). Tämän pääväittämän tarkoítuksena on pitää suunnitelmasi kuvauksista kasassa ja varmistaa se, että et ala kuvaamaan jokaista vesilätäkön ylitystä, ellet tietenkin halua kertoa tarinaa vesistön ylityksistä. 

Kaikkea et joka tapauksessa saa nauhalle ja editointivaiheessa leikattua mielenkiintoisesti katseltavaksi elokuvaksi. Ja jos matkalle osuu jokin mielenkiintoinen kuvattava aihe, voit tietenkin lähteä tekemään sen uudestaan tai toteuttaa asian seuraavalla muulla reissullasi.

Kenelle haluat kertoa?
Kuten mainonnassa ja oikeissa elokuvissa, suunnitteluvaiheessa mietitään hyvin tarkkaan kuka on videon kohderyhmä. Kohderyhmä voidaan jakaa iän ja/tai sukupuolen mukaisesti jne tai moottoripyöräilyyn käännettynä pyörän merkin, matkan kohteen, tekniikasta kiinnostuneiden, tunnelmasta kiinnostuneiden jne tai vaikka tietyn sinut tuntevan kaveriporukan mukaisesti. Valintoja on olemassa paljon. Jo pelkästään kielivalinta kerronnassa ratkaisee osittain kohderyhmää, mutta musiikkivideomaiset ajovideot soveltuvat kaikille motoristeille maailmassa. 

Kohderyhmän valinta on sinun päätös ja siihen ei ole olemassa oikeaa tai väärää vastausta. Tässä kuitenkin kannattaa käyttää harkintaa, koska jos haluat keskittyä esimerkiksi siihen miten tekniikka toimii reissullasi, tuo se heti mukanaan tavan kuvata asioita. Enemmän pyörän tekniikkaa, kuin tunturimaisemaa ja enemmän puhuttua kerrontaa kameralle, kuin pelkkiä kuvia ketjusta ja rattaista. Joissakin tapauksissa kohderyhmävalinta antaa samalla myös valinnan siitä tuleeko teoksesta video vai valokuvilla täydennetty nettisivu tai blogi.

Minun osaltani blogissa kohderyhmänä ovat sekä moottoripyörän ja reissun varustelusta kiinnostuneet että myös reissusuunnittelusta noin yleensä kiinnostuneet henkilöt. Lisäksi tämä tarina on paljon helpompaa kertoa valokuvin ja tekstein, kuin videokuvalla. Tämä siksi, että blogia lukeva voi käyttää hakutoimintoja ja videoissa joutuisin kuvamaan puhuvaa päätäni suurimmaksi osaksi ja se ei ole mielenkiintoista kenenkään mielestä. Olen kuitenkin huomioinut sen, että suunnittelublogissa voi hyödyntää myös videoita ja se lisää entisestään mielenkiintoa, mutta koko tarinaa olisi vaikea toteuttaa pelkkänä videona.


Miksi haluat kertoa?
Miksi haluat moottoripyöräille? Miksi haluat kertoa siitä ja kokemuksistasi? Onko sinulla olemassa Youtube -kanava, jossa on katsojia odottamassa vai aiotko säilyttää videot tietokoneen kovalevyllä ja palata niihin vanhana, kun vartalo ei enää taivu pyörän päälle. Motiivi tuo mukanaan motivaatiota. Uudesta asiasta motivoituminen harrastuksen ympärillä lisää kiinnostusta myös itse harrastukseen. Jos sinua odottaa jossakin yleisö, valmistaudu siihen, että saat videot valmiiksi. Ja valmistautuminen tarkoittaa sitä, että RAJAA kuvattavia asioita niin paljon, että saat myös videot valmiiksi. Jos et pysty vastaamaan kysymykseen MIKSI, mieti kannattaako hyvää moottoripyöräharrastusta pilata sillä, että pysähtelet sijoittamaan kameroita tien varteen ja ajamaan samassa paikassa lenkkiä kuvataksesi ja hakeaksesi kameran ja siirtyäksesi seuraavaan kuvauspaikkaan. Elokuvamaailmassa elokuvia tehdään rahan takia. Voihan se olla myös sinun motivaatiosi, mutta onko harrastaminen rahantekoväline.

Miten aiot kertoa?
Kerrotko videolla vai kirjoitetulla tekstillä ja valokuvin? Kerrotko näyttämällä videokuvaa ja selostamalla kuvassa tapahtuvaa vielä lyhyillä juonnoilla? Kerrotko videokuvalla ja teksteillä? Vai jätätkö kaikki katsojan harkintaan (en suosittele), näyttämällä vain ajokuvaa kypäräkamerasta kuvattuna.

Toinen näkökulma MITEN -kysymykseen on kuvaustekninen, eli käytätkö useampaa kameraa tai muita apuvälineitä? Vai onko sinulla kuvausryhmä mukana tai edes kavereita, joilla on myös kameroita. Jos kuvaajia on useampi, kannattaa sopia alussa nämä kaikki tässä kertomani asiat, että kaikki kuvattu materiaali on johdonmukaista ja samanlaatuista. Jopa teknisesti kamera-asetuksista valittuna samanlaista.

Tarinankerronnallinen neuvo on se, että hyödynnä melkein jokaisen suurille massoille suunnitellun amerikkalaisen elokuvan rakennetta kerronnassa. Se menee yksinkertaistettuna näin eli
  • alku
  • keskikohta
  • loppu
Elokuvan alussa kerro lyhyesti missä tapahtuu ja mitä tapahtuu ja kenelle tapahtuu. "Matti ja Liisa valmistautuvat kotonaan matkaan kohti moottoripyöräkokoontumisajoja"

Keskikohta elokuvassa rakentuu koko ajan kohti huippukohtaa. "Matti ja Liisa lähtevät matkaan ja mitä matkan aikana tapahtuu, kunnes he saapuvat kokoontumisajoihin"

Loppu muodostuu siitä, että huippukohta on koettu ja on arvioinnin aika miten asiat jatkuvat eteenpäin. "Matti ja liisa pystyttävät telttaa ja keskustelevat päivän matkasta ja kokemuksista ja arvioivat seuraavan päivän ajoa"

Tämä oli ehkä nyt liiankin yksinkertainen esimerkki, mutta yritän sanoa sitä, että kun löydät itseäsi miellyttävän rakenteen tarinalle niin pysy siinä ja kehitä vain sitä. Älä sooloile muuta. Voin kokemuksesta sanoa, että yksi malli riittää hyvin. Jos laittaisimme pyörimään kaikki kuvaamani häävideot yhtäaikaa rinnakkain, olisivat ne jokainen samalla lailla kuvattuja ja leikattuja, mutta jokainen tarina on kuitenkin eri, koska ihmiset vaihtuu ja videota katsova kohderyhmä vaihtuu. Pidättäytymällä samankaltaisessa kerronnan mallissa, säästät myös paljon aikaa moottoripyöräreissuillasi kuvaukseen menevästä ajasta. Koska tiedät jatkossa sen, että esimerkiksi kun saavut illalla leiriin, on sinun vietävä kamera valmiiksi leiripaikalle ja kuvattava ensin maisemakuvat leirialueestasi, ettei valo lopu kesken ja maisemat jää kuvaamatta ja sitten laitettava kamera tulosuuntaan ja ajettava takaisin ja palattava "ensimmäistä  kertaa" leiripaikalle ja aloitettava teltan pystytys. Eikö niin. 

Siitä miten kuvataan voisi sanoa vielä sen, että jokainen tietää noin suunnilleen mitä päivästä on odotettavissa ja tällöin kannattaa miettiä ennakkoon mikä päivässä on oletettu huippukohta. Matkalla huippukohtaan riittää sitten muutamat hienot maisemakohdat ja vesistönylitykset tms., jotka on kuvattu hyvin ja tällä vältetään satojen kilometrien tien kuvaamiset. Lisäksi matkan aikana pysähdellessä kannattaa kamera sijoittaa hieman eri paikkoihin ja näin saa käytettävää hyvää ajokuvaa myös tylsiltä siirtymäpätkiltä.

Milloin aiot kertoa?
Kannattaa päättää jo suunnitteluvaiheessa milloin aiot julkaista tarinasi, koska se ryhmittää hyvin tekemistä. Jos et päätä, ei materiaalia tule leikattua/julkaistua kenties koskaan, koska kuvauskertoja voi tulla paljon ja jälkityöt vaativat kovasti tekemistä. Jälkitöissäkin kannattaa käyttää samoja kerronnan tapoja, kuin kuvauksissakin eli jos sinulla on tunnusmusiikki tai jopa logo, käytä aina samaa tunnusta. Miksi niitä muuttaa joka kerta erikseen, koska se vaatii aina työtä. Samalla tyylillä julkaistuna materiaali myös profiloituu paremmin tekijäänsä ja tässä auttaa tietenkin samassa paikassa kaikkien videoiden julkaiseminen. Jos motivaatiota ajankohtaan tarvitsee hakea, niin päätä ennakkoon, että julkaiset videon esimerkiksi pikkujouluissa tai kokoontumisajoissa katsottavaksi. Saat hyvän yleisön ja suoran palautteen jolla voit kehittää kerrontaasi lisää.

Viimeisenä neuvoja sanon, että mieti tarkkaan kuinka paljon sinulla on aikaa tarinan kerronnalle. Jos sitä ei ole, RAJAA kerrontaa niin paljon, että saat materiaalin julkaistua haluamallesi kohderyhmälle oikeaan aikaan ja jos rajaus tarkoittaa sitä, että valmiit videot ovat minuutin mittaisia kypärässä kiinni olevalla kameralla kuvattuja kohokohtia niin tee ne niin hyvin kuin suinkin mahdollista. 

JOKA TAPAUKSESSA me videoiden katseluun hurahtaneet katsomme niitä läpi kylmän ja pimeän talven uutta ajokautta odotellessa.


8.1.14

Medialeluja reissulle osa 2

Jo viime kesänä käytössäni oli reissulla kypäräkamera, Drift hd 1080p. Kamerakiinnikkeen, jonka rakensin GoPro kameran kiinnikkeestä, sijoitin kypärän vasemmalle reunalle siten, että osa kypärää näkyy kuvassa. Tällä tavalla katsojalle saadaan kuvasta tasaisemman tuntuinen, kun katse voi kiinnittyä kameran kanssa samalla tavalla liikkuvaan kohteeseen, tässä tapauksessa siis kypärään.

Drift HD -kameran käytöstä
Drift HD kamerassa on kaukosäädin, jolla nauhoituksen voi käynnistää ja sammuttaa. Kaukosäätimen sijoitin tankoon jarrunestesäiliön päälle karhuntarralla. Uudemmassa Drift HD Ghost mallissa kaukosäätimessä on vielä merkkivalo, joka osoittaa milloin kamera nauhoittaa ja milloin ei. Iso apu käytettävyydessä. Minulla oli myös Sony AS-15 kamera, mutta sen käytettävyys ei ollut kovin hyvä mm. pakollisen kotelon käytön takia. Kuvanlaadussa kamera oli kuitenkin paras kaikista. Uusin Drift on jossakin välissä siis hankinnassa, koska nykyinen on käytettävyydeltään huippu.
Olen sijoittanut kypärään poskipehmusteeseen mikrofonin, joka on kytketty kameraan eli saan tällä tavalla kerrottua livenä asioita ja tarinaa ei tarvitse äänitellä jälkeenpäin. Olen myös huomannut sen, että kun video on "selostettu" livenä, on sen leikkaaminen myöhemmin myös helpompaa ja helpommin rytmitettävissä.

Tallennustilan haasteet
Kuvaan yleensä 1280*720p kuvaa, koska se riittää mielestäni hyvin Youtube -julkaisuun. Kamerassa on 32GB muistikortti ja tällä resoluutiolla videota saa talteen noin 8 tuntia per kortti. Kortit maksaa n. 30euroa ja kun reissuni kestää 30-40 päivää, tulisi kortti per päivä kohtuuttoman kalliiksi. Tästä syystä olen miettinyt paljon sitä miten saisin tallennettua kätevästi materiaalit ilman verkkoyhteyksiä.

Langaton, akkukäyttöinen ulkoinen kovalevy
Vaikka käytössäni on aiemmassa kirjoituksessani kuvailema Asuksen miniläppäri ja ulkoinen kovalevy muistikorttien tyhjentämistä varten, en voinut olla hankkimatta laitetta johon törmäsin eli ulkoiseen akkukäyttöiseen wifillä varustettuun kovalevyyn, Buffalo ministation air, wifi 500GB.

1280*720p kuvakoolla kuvatun kypäräkameran kuvaa kovalevylle sopii yli 100 tuntia. Tässä kovalevyssä on ominaisuutena langaton verkko, jonka levy luo ja johon voi kytkeytyä android -laitteilla ja siirtää puhelimella tiedostot kovalevylle. Otan siis Drift -kypäräkamerasta muistikortin puhelimeen tai tabletiini ja siirrän tiedot langattomasti talteen. Kovalevyssä on myös 4 tunnin akku, joten varmuuskopiointi onnistuu vaikka telttamajoituksessa. Kovalevyn, puhelimen ja kypäräkameran lataus onnistuu telttamajoituksessa moottoripyörän tupakansytytinpistokkeesta.

Tiedot pilveen
Jokainen omatoimimatkailija, joka on kirjoittanut reissuista ja valokuvien varmuuskopioinnista, on maininnut, että materiaali kannattaa tallentaa useampaan paikkaan varmuuden vuoksi. Olen ajatellut, että kun pääsen langattoman verkon ääreen, varmistan ainakin valokuvat vielä Dropboxiin tai vastaavaan. Kovalevyn voi tietysti kytkeä myös koneeseen ja ottaa siitä varmuuskopioita toiselle kovolle tai dvd:lle.


7.1.14

Medialeluja reissulle osa 1

Hankin kesällä 2013 Huuto.netistä edullisen miniläppärin, Asus eee pc 4G, joka on kooltaan alle A4 paperin kokoinen ja painaa vain 900g. Tämä kone tuli hankittua siksi, että moottoripyöräreissuilla voi kopioida konetta apuna käyttäen kypäräkameran kortit tyhjäksi ulkoiselle kovalevylle.

Kone on vanha ja sen alkuperäinen käyttöjärjestelmä hidas, joten päivitin, täysin tietämättönä muutaman googletuksen jälkeen, siihen uuden käyttöjärjestelmän sivuilta http://www.geteasypeasy.com. Tuolla sivustolla on erityisesti vanhoihin läppäreihin tarkoitettu Linux -versio, jos nyt vain oikein ymmärrän tätä terminologiaa. Asentaminen oli helppoa kuin pyörällä ajo ja asentamisen jälkeen kone tuntui samalta, kuin Windows -kone ostopäivänä (ja muutamaa kuukautta myöhemmin kiroat sen hitautta).

Koneessa itsessään ei ole kuin 4Gt SSD -muistia, joka täyttyy käytännössä käyttöjärjestelmästä. Tämän takia ulkoisen kovalevyn käyttö on pakollista. Laitteesta löytyy SD-kortinlukija ja kolme USB-liitintä. Läppäri tuntuu moottoripyöräkäytössä varsin kestävältä, kun siinä ei ole perinteistä pyörivää kovalevyä ja laite on jämäkän tuntuinen. Lisäksi laite on kooltaan vallan mainio tankkilaukussa kuljetettavaksi.

Ja onhan tässä myös se hyvä puoli, että jos koneen kadottaa niin puhutaan joidenkin kymppien menetyksestä. Suosittelen harkitsemaan vaihtoehdoksi muistikorteille tällaista läppärin ja ulkoisen kovalevyn yhdistelmää.