Mikä tässä hommassa miellyttää

Vaikka kirjoitukseni ovatkin pyörineet pitkälti moottoripyörän ja kaikenlaisen varustelun ympärillä, on tämän reissusuunnittelun parasta antia se, että tämän voi laskea harrastukseksi ja eikä mikään tekeminen ole loppupeleissä pakollista. Silloin kun asioiden tekeminen on harrastuspohjaista, ammentaa aiheesta paljon tietoa ja kaikesta tekemisestä nauttii. Joskus sanotaan, että hyvästä harrastuksesta saa hyvän ammatin. Olen hieman erimieltä asiasta. Silloin, kun moottoripyöräilyyn liittyvät asiat alkavat tuntua työltä, vaihdan harrastusta. Harrastamisessa on valinnan vapaus ja intohimo mukana, jota harvemmin pidemmällä ajalla työn teossa on. Harrastus antaa muuta kuin rahallista vastinetta, se antaa paljon enemmän. Joku voi sanoa, että saa harrastuksesta myös rahaa. Hyvä niin.

Projektinhallintaa positiivisessa mielessä
Tätä reissua suunnitellessani olen käyttänyt tietoisesti työssäni oppimia projektinhallintataitoja, aikatauluttamista, budjetointia jne. Tämä helpottaa huomattavasti suunnittelutyötä ja rytmittää tekemistä. Erona työssä tapahtuvaan projektinhallintaan on tietenkin se, että mieli on avoin jatkuvalle tiedonhankinnalle ja ihmisten kanssa keskustelulle myös laajemminkin kuin pelkästään projektiin liittyen. Uudet ajatukset saattavat muuttaa tekemistä toiseen suuntaan, mutta päämäärä ei olekaan tärkeintä tässä projektissa, vaan itse kaikki se mitä ennen sitä oppii. Voin hyvillä mielin sanoa, että jos elämäntilanteessa tapahtuu radikaaleja muutoksia, voin ihan pää pystyssä jättää reissun tekemättä. Olenpahan tämän suunnitteluvuoden aikana oppinut paljon hyvää harrastukseni ympäriltä ja seuraavien reissujen suunnittelu on varmasti helpompaa.

Kuinka paljon suunnittelu vie aikaa
Aloitin reissusuunnittelun 1,5 vuotta ennen lähtöä. En tietenkään tee tätä jatkuvasti, vaan kuten harrastuksissa yleensä, silloin tällöin, aina kun on aikaa ja intoa. Esimerkiksi joululomalla saatoin käyttää 10-12 tuntia päivässä lukiessani foorumeita, katsellessani matkavideoita tai lukiessani toisten matkakertomuksia. Mikä voisi olla parempaa ajanvietettä. Esimerkiksi Ville Haapasalon Venäjän halki 30 päivässä -sarjoja putkeen katsottuna on osa kohdemaahan tutustumista, mutta myös samalla lomailua. Lisäksi kun asiat on rytmittänyt pitkälle ajalle, on koko ajan pientä puuhaa aiheen ympärillä ja se vain lisää innostusta toteuttaa reissu.

Moottoripyörän varustelua, osa 1

Koska hankin pyöräni, Yamaha xt660z Tenere, lokakuussa melkoisen nopealla aikataululla, joiduin varautumaan siihen, että uuden pyörän joutuu varustelemaan reissua varten uusiksi. Pyörässä oli kyllä Traxin alumiininen takalaukku, mutta sen SW-Motech pikakiinnityspultit antoivat periksi 1000km jälkeen ja laukku lensi hiekkatieosuudella ojaan, kuitenkaan särkymättä. Pikakiinnityssysteemi hiekkatiesurautteluissa ei vakuuttanut ainakaan minua ja korvasin systeemin kiinnityksen kunnon pulteilla ja muttereilla. Onneksi irtosi syksyn viimeisten ajojen aikaan, että ehti miettiä. Tällä hetkellä ajatuksissa on korvata koko takalaukku Ortliebin vesitiiviillä 49 litran kangaslaukulla, joka on ainakin tärinässä parempi vaihtoehto.

Kovat vai pehmeät sivulaukut
Tästä aiheesta saa varmasti ikuisuuskeskustelun aikaiseksi. Itse lähestyin asiaa lukemalla forumeja ja tekemällä omat valinnat omien tuntemusten perusteella. Keskustelu kovien ja pehmeiden laukkujen välillä ei suoranaisesti johda mihinkään, koska molemmissa on puolensa. Painohyödyt, lukittavuus yms. Olin pitkään pehmeiden laukkujen kannalla, mutta loppupeleissä päädyin koviin, muovilaukkuihin Hepco&Becker Gobi black edition, jotka tilasin Storm Motorilta. Valintaani auttoi osaltaan se, että laukuissa on väliseinässä 3,5 litrainen vedenkuljetustila per laukku ja lisävarusteena laukkuihin saa vesihanat. Näistäkin laukuista jokaisella on mielipiteensä, mutta minun tarpeita ne tuntuivat pitkän vertailun jälkeen tyydyttävän parhaiten. Reissu kertoo sitten oliko valinta oikea.

Esimerkkikuva laukuista Teneressä. Tässä tosin
laukuista vanhemmasta versiot.

Laukkuraudat
Laukkuraudat tilasin offtheroad.de -sivustolta Saksasta. Sivustolta löytyy muutakin hyvää kyseiseen pyörään, joten kannattaa tutustua. Laukkuraidoissakin oli valittavissa pikakiinnityssysteemi, eli että raudat saa tarvittaessa irti nopeasti, mutta onneksi sivustolta löytyi heavy duty -versiot, jotka ovat kunnon kiinnityksellä ja ei tarvitse pelätä rautojen irtoamista. Tulin tässä asiassa hieman skeptiseksi takalaukun irtoamisen takia.

Mistä kaikki alkoi

Hankin moottoripyörän, Honda Transalp v650, tammikuussa 2012. Kipinä hankintaan lähti liikkeelle www.matkaendurot.net -forumin lukemisesta joululomalla 2011. Kuukauden jaksoin odottaa kesää ennen pyörän ostoa sehän piti hankkia jo ennen ajokortin ajamista. Kortin ajoin heti, kun se oli Ylivieskassa mahdollista, eli tuossa huhti-toukokuun vaihteessa. Pyörän hankinta oli puhtaasti tunneostos. Kun näin Alpin, tiesin, että sen haluan.

Ensimmäinen kesä

Ensimmäisenä kesänä tuli sitten ajettua rautaperse-ajo ja monen monta reissua, joista kaikki lisäsivät vain intoa ajelemiseen. Kesän saldo oli 15 000 kilometriä ja suurin osa hiekkateitä. Oli se mahtavaa.

Talven tultua siirtyi harrastaminen sitten pyörän rassaamiseen ja forumin lukemiseen. Voin vain kiittää harrastuksestani mahtavaa matkaenduro forumia. Polte ajamiseen oli koko ajan päällä. Olen huomannut, että kun työasioissa alkaa tulemaan stressi, voi mieltään rauhoitella tulevien reissujen suunnittelulla.