Tässä blogissa kerron Vladivostokiin kesällä 2014 suuntautuvasta moottoripyöräreissustani

Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteydenpito. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteydenpito. Näytä kaikki tekstit

5.6.14

20 tuntia lähtöön

Nyt on pyörä pakattu ja käsittääkseni kaikki valmistelut tehty :-)

Antti otti jo varaslähdön Etelä-Suomeen ja tapaamme sitten huomenna illalla serkkuni mökillä Kouvolassa. Tavaraa on sen verran, että ilman erillisiä virityksiä ei muuta enää mukaan sovi. Viimeisen kuukauden aikana, eli edellisen testilenkin jälkeen on tullut varmaan 10kg lisää tavaraa. Kaikkea sellaista, mitä tietoisesti jätti viimeiselle viikolle ostettavaksi.


Pakkaamista ja purkamista

Otin pakkaamiseen sellaisen taktiikan, että laitan kaiken valmiiksi ja pakkaan pyörän ja seuraavana päivänä avaan joka säkin ja poistan tavaraa. Joka kerta on jotakin jäänyt pois. Niinhän sitä sanotaan, että ota matkaan puolet siitä matkatavarasta mitä kuvittelet tarvitsevasi. Toivottavasti toimii myös käytännössä.

Viime hetken säätämisestä tuli hyvä esimerkki, kun asensin varapuhelinta uusiksi ja eikö vain tullut "pääpuhelimeen" ilmoitus järjestelmäpäivityksestä. No molempien puhelimien asentamisessa meni helposti tunti jos toinenkin, koska päivitysten jälkeen piti säätää navigoinnin toimimaan halutulla tavalla. Ja miksi tämä hyvänä esimerkkinä, niin siksi, että eipä tuotakaan osannut huomioida ennakkoon ja nousee prioriteetissa korkealle, koska reissun navigointi hoidetaan puhelimen ohjelmilla. Toinen hyvä esimerkki viime hetken säätämisestä oli ajokengät, joista tietenkin hajosi vetoketju. Kengät suutarille ja eilen piti käydä jo hoputtamassa, koska ei alkaneet valmistua. Taisi olla kiirettä ylioppilas- yms. juhliin valmistautuvien kenkien korjaamisessa. Äsken kävin hakemassa kengät, joten sekin hoitui vaikka hetken huolta aiheutti.

Tällaisia esimerkkejä on paljon, mutta kaikki ovat selvinneet. Mittaluokat ovat ajokenkien korjaamisesta renkaiden hankintaan Novosibirskistä. Onneksi Antti hoitaa sitä hommaa :-)


Mitä seuraavaksi
Kaverimme Dmitry Moskovasta tulee lauantaina Viipuriin ja lähdemme hänen kanssaan tutustumaan Pietariin ja sieltä sitten Moskovaan. Edelleen sanon, että "ensin tietysti pitää päästä rajan yli", olen tätä hokenut suunnittelun ajan ja en tee edelleenkään poikkeusta. Fiilis on kokonaisuudessaan ihan mahtava tällä hetkellä. Kavereita ja sukulaisia on käyty moikkaamassa ja nyt vietetään lasten kanssa aikaa. Vuosi sitten helmikuussa sanoin, että haluan toteuttaa tämän reissun ja olen entistä enemmän halukas siihen tänä päivänä. Blogin osoitteessa lukee "mielimatkani", joten olkoon tämä matka mieleen ja urheilijatermein myös "mielimatkani".
Tarinointia voi seurata tästä blogista, kuvat ja sijaintitiedot löytyvät ylävalikon kautta.




26.5.14

11 yötä lähtöön ja Pietari koettu

Kuten edellisessä päivityksessä kerroin, pyörälle tehtiin kunnon shakedown -reissu, jotta irto-osat ja löysällä olevat osat löytyisivät. Seuraavaksi oli vuorossa sitten itse miehelle shakedown, kun työreissu suuntautui Pietariin. Reissussa ei sinällään ollut mitään erikoista, mutta oli ilo huomata, että aakkosista on jotakin jäänyt mieleen, vaikka todellisuudessa kieliopinnot talven aikana jäivät avuttoman huonoiksi. Tästä intoutuneena etsiskelin sitten sanakirjaratkaisua puhelimeen ja törmäsin World lens -sovellukseen, joka kääntää venäläisen tekstit livenä englanniksi. Kaikkea ne keksii, mutta ihan mahtava sovellus. Koska mukana olevat paperikartat ovat venäjäksi, auttaa tuo sovellus varmasti myös niiden tulkkaamisessa.

Kun sanoin, että miehelle tehtiin shakedown, ei se tarkoittanut vodkan ryystämistä tai muuta mukavaa, vaan sitä, että lämpöä oli 30 astetta ja hiki virtasi vaikka istui paikallaan. Aiemmat arvelut lämpimämmän makuupussin hankinnasta unohtuivat. Lisäksi heräsi ajatukset siitä, että kuumin aika päivästä kannattaa käyttää ajamiseen ja tutustua paikkoihin hieman viileämmällä. Toisaalta tänä aamuna töihin ajaessa satoi vettä kaatamalla ja lämpöasteista oli vain neljä, joten kaikkeen kannattaa varautua.


Taskuvarkaita vai rahavarkaita
Reissulla jouduin muuten taskuvarkaiden kohteeksi, mutta nopeat refleksini pelastivat tällä kertaa. Kolme kaverusta aiheuttivat ravintolan ovella ruuhkan meidän työporukan kohdalla ja kohta kopeloitiin taskuja. Ensi kerralla tietää lyödä ylemmäksi, eikä vaan taskussa seikkailevaan käteen. Tästä sitten voi vetää omia johtopäätöksiä siitä, miten sijoittaa arvotavaraa. Ei ole turhia juttuja ja varoituksia netissä. Toisaalta, olin viisaana jättänyt hotellihuoneessa olevaan kassakaappiin kaiken tärkeän, joten kaverukset olisivat onnistuessaan saaneet laihan keiton ja muutaman oluen minun rahoilla.

Aika loppuu vai loppuuko
Antin kanssa olemme olleet enemmän ja vähemmän päivittäin yhteydessä, lähinnä päivitellen toisille tietoa mitä on minäkin päivänä tullut tehtyä. Vinkkinä tähän viimeisten päivien kiireeseen haluan sanoa sen, että kun reissuun lähtöön on vielä aikaa ja mieleen tulee joku asia, "jonka ehtii hoitamaan viimeisellä viikolla", kannattaa se laittaa hyvissä ajoin kalenteriin ja varata tarvittava aika oikeasti kalenterista. Esimerkiksi tänään juoksen lääkäristä toiseen varmistelemassa reseptejä yms. ja aikaa tarvitsisi ihan muuhun. Nopeasti menee aika ja veikkaan, että seuraava kirjoitus on lähtöä edeltävänä päivänä tai sitten jo reissusta. Mutta jos satun kirjoittamaan blogiin viimeisen viikon aikana, on asiat saatu hyvään järjestykseen. Näkemisiin siihen saakka.

29.4.14

5 päivän testilenkki (38 yötä lähtöön)

Suunnittelua ja pikkuasioiden hiomista ja miettimistä. Lähtöpäivä lähestyy ja ajatukset suuntaavat entistä enemmän kohti reissua. Antti (uusi matkakaverini reissulle, lue aiemmat postaukset), on tehnyt nyt kolmessa viikossa sen, mitä minä mietin vuoden. Tietenkin hänellä on ollut apuna minun suunnittelumateriaali, mutta kuitenkin mahtavaa sitoutumista reissuvalmisteluun ja ennen kaikkea nopeaa asioiden omaksumista. Eihän tämä tietenkään hänen ensimmäinen reissunsa ole, mutta varmaan yksi pisimmistä.

Testilenkkejä
Päätimme ajaa Antin kanssa testilenkin täydessä varustuksessa kuluvalla viikolla, jotta oppisimme hieman pyörän käyttäytymisestä ja varusteidemme hyödyistä ja ongelmista. Vappu sattuu mukavasti torstaille ja perjantai on vapaapäivä, joten keskiviikkoiltana suuntaamme MC-pölyttäjät kerhomme nimissä (Patryk KTM, Tero TENERE ja Antti GS800) kohti Itä-Suomea.

Viime lauantaina kävin ajamassa jo vajaa 600km matka-ajoa, jotta saisin tuntumaa miltä pitkän matkan ajo tuntuu. Onhan tässä jo 3500km tälle keväälle ajettu, mutta pätkät ovat olleet 100-200 kilometriä. Lauantain lenkin perusteella tuli pyörään pientä säätöä. Resonointi tuntui käsissä sen verran, että kiristelin moottorin ja kaatumarautojen pultit ja tarkistin muutenkin osien kiinnityksiä. Lisäksi huomasin, että tangossa olevan tukiraudan, tai miksi sitä ikinä sitten kutsutaan, poistaminen hävitti ylimääräisen resonoinnin ohjaustangosta. Pientä säätämistä, mutta pidemmälle matkalle tarpeellista huomiointia. Ajamisesta täytyy nauttia ja siihen vaikuttaa pikkutekijät.

Mitas E-07
Sellaisen huomion tein myös pidemmällä matkalla, että Mitas E-07 renkaat, joilla olen päättänyt reissuni tehdä, toimivat ihan hyvin hiekalla ja asvaltilla. Renkaat ovat välimallia, kuten pyöräkin, eli ei mahtavat hiekalla tai asvaltilla, mutta hyvät molemmissa. Mutta, kuten kuvakin osoittaa, joku raja noiden renkaiden pidossa on. Testilenkki tuli nimittäin kirjaimellisesti ajettua "vaihtelevassa maastossa". Huomasin myös, että eturengas ujeltaa suoraan ajettaessa. Luulin jo, että etulaakerit ovat menossa, mutta rengashan se vain ääntää. Täytyy sietää, koska rengasvalinnan olen jo tehnyt.

Kilometrejä tulee ennen reissua niin paljon, että taitaa olla vielä renkaidenvaihto edessä ennen reissuun lähtöä. Lisäksi menee vaihtoon öljyt. Teneressä kannattaa vaihtaa takarenkaasta vaimennuskumit takarattaan vaihdon yhteydessä ja seurata vaimennuskumien kulumista, koska yllättävän pehmeä materiaali on kyseessä ja kumit kuluvat melko nopeasti. Takajarrupala on toinen kuluva osa. Reissun varapalat menivät jo pyörään, joten vielä yhdet on hankittava.

Reissumme seurantaa
Olen ottanut käyttöön aiemmin esittelemäni reissuseurantatyökalun, eli  SPOT satellite GPS Messengerin. (Linkki juttuuni, avautuu uuteen ikkunaan). Tulen lisäämään blogini oikeaan reunaan linkin, josta sijaintiamme pääsee seuraamaan jo Itä-Suomen reissullamme.

14.4.14

Reissukaveri

Kun on vuoden miettinyt ja suunnitellut yksin ajettavaa reissua Venäjälle, on mukavaa, kun kaveri haluaa lähteä mukaan! Tervetuloa reissulleni, eli reissullemme Antti! Kiitos Ukrainan kriisin, jos niin voi sanoa, Antti päätti muuttaa omaa ensi kesän Romanian reissuaan ja vakuuttui lähtemään kanssani Venäjälle. Tottakai se tuo turvaa, kun matkustajia on kaksi, ei sillä, että Antti olisi pelottavan näköinen tai muuta vastaavaa, vaan siksi, että kaverista pidetään huolta ja yksin se on vaikeampaa. Ja koska aika ei ole ongelma, esitti Antti, että 22 000 km jokapäiväisen ajamisen sijaan ajaisimme hitaasti ja rauhallisesti Vladivostokiin, tutustuen kunnolla kulttuuriin ja Venäjän ihmeisiin ja tulisimme sitten junalla Vladivostokista Moskovaan.

Ajoasenne vai kokemusasenne
Kun on vuoden miettinyt paahtavansa joka päivä 300-1000km mennen tullen Vladivostokiin ja joku ehdottaa toisenlaista lähestymistä aiheeseen, aiheuttaa se hieman pohtimista. Olin aiheessa hitaasti, mutta varmasti lämpeävä. Itselleni oli selvää, että yksin ajamalla sitä vain ajaa ja ottaa välillä kuvan sieltä täältä. Kahdestaan voimme jakaa kokemuksia ja voitamme hitaaseen etenemiseen menevän ajan palaamalla junalla. Toinen hyvä pointti aiheeseen oli myös se, että Vladivostokiin menevän tien näkee jo mennessä (Ainakin viimeiset tuhannet kilometrit), koska  vaihtoehtoja ei ole paljoa, joten olisi ihan sama tulla junalla takaisin. Olin myyty ajatukselle jo ennen toisen oluen nauttimista, kun pidimme suunnittelupalaveria.

Antti lähtee matkaan BMW F800GS pyörällään. Eihän se ole Tenere....no vitsi vitsi. Meillä on jo yhteisiä kokemuksia viime keväältä Vienan karjalan Roadtripiltä, jossa mukana oli myös Patryk. Olisipa sama kolmikko päässyt kokonaisuudessaan mukaan reissulle. Se se olisi vasta ollut mukavaa.

Matkakumppani Venäjältä
Mutta tavallaan meillä on myös kolmas matkaaja mukana, koska kontaktini Dmitri Moskovasta kirjoitti tulevansa meitä vastaan Tenerellään Pietariin, jossa esittelee kaupunkia ja josta on varannut alustavasti jo majoitusta. Pietarin jälkeen matkaamme hänen luokseen Moskovaan ja kun Moskovasta on nähty maisemat, matkaa hän kanssamme vielä 900km Kazaniin. Tämän jälkeen hän on järjestänyt kavereistaan matkan varrelta meille vielä majoituspaikkoja ja kavereita esittelemään eri kaupunkeja. Tämäkin ajatuksena tukee uutta tapaamme matkustaa, eli hitaasti Vladivostokiin, kaikesta nauttien ja huilataan sitten junassa paluumatkalla. Arvioin edelleen, että paluu kotimaahan kaiken mennessä suunnitellusti on heinäkuun puolessa välissä, mutta sen näkee sitten. Ei se niin mene, ettei se jotenkin mene.

13.1.14

Reissusuunnittelua ja verkostoimista

Tätä reissua suunnitellessa olen kohtuullisen aktiivisesti, (jotkut lähemmät ystävät sanoivat, että rasittavuuteen asti :-) , kertonut ihmisille matkastani. Ajatukseni reissusta puhumiseen on ollut koko ajan se, että jokaisen mielipide kannattaa kuunnella ja ottaa jotakin oppia, jos mielipiteessä on edes vähän ideaa. Aloitinhan koko reissun suunnittelunkin sillä, että tapasin ensimmäisenä matkan jo vuonna 2009 tehneen Arin.

Motoristien verkostoimista
Olen kuullut monta hyvää ajatusta ja tavannut vastaavanlaisia reissuja tehneitä kavereita, jotka ovat antaneet erittäin hyviä neuvoja. Tapasin mm. elokuussa Kähtävän kierros 2013 kokoontumisajoissa, Motolla Mongoliaan ja takaisin reissulla olleen  Paulin, joka matkusti ryhmän mukana BMW GS650 pyörällä. Pauli antoi erittäin hyviä vinkkejä reissun suunnitteluun ja siihen valmistautumiseen.

Lisäksi minulle soitti lokakuussa Etelä-Suomesta eräs kaveri, joka kertoi lähtevänsä myös Vladivostokiin kaverinsa kanssa, mutta taitaa olla niin, että aikataulusyistä emme pääse lähtemään yhtä matkaa reissuun. Jospa tapaamme matkalla. Moni on ollut yhteydessä myös sillä ajatuksella, että lähtisi mukaan reissuun, mutta suunnitelma on tyrehtynyt kuitenkin reissun kestoon ja lomien lyhyyteen. Tässä vaiheessa suunnitelmaa olen varannut reissulleni aikaa kesä- ja heinäkuun.

XT660 forumin kautta tutustumaan venäläisiin motoristeihin
Kuten olen kertonut foorumien lukeminen liittyy tähän harrastukseen kohtuullisen tiiviisti. Otin XT660 foorumin kautta yhteyttä Venäläiseen Dmitriin, joka kirjoitteli myös samanlaisen pyörän omistajana foorumiin ja kerroin suunnitelmistani ja tiedustelin voisimmeko tavata reissun aikana. Sain häneltä nopeasti vastauksen ja olemme vaihdelleet viestejä reissuvalmisteluun liittyen. Tarkoituksena on tavata heti reissun alussa joko Pietarissa tai Moskovassa, riippuen vähän, ajaako hän Pietariin kaverinsa luo kesäkuun alussa. Hän lupasi myös järjestellä reittini varrelta tuntemistaan kavereista myös muita tapaamisia, joka tarkoittaa tietenkin sitä, että tällä tavalla saan luotua pahan päivän varalle jonkinlaista verkostoa reittini varrelle ja onpahan edes joku jonka puoleen kääntyä hätätapauksessa. Erityisesti, jos tarvitsee hallita asioita venäjän kielellä.

Veikkaisin, että reissun aikana kannattaa pitää myös moottoripyöräilykavereita ajan tasalla täällä Suomessakin, koska jos pyörä hajoaa pahasti, on parempi, että Suomessa on ongelman ja sinut tunteva kaveri organisoimassa asioita. Ja tämä siksi, että vaimolle ei varmaan kannata soittaa, että laittaisitko tulemaan sitä tätä tuota varaosaa sieltä täältä tuolta, kun asiaan vihkiytyneelle kaverille riittää se, että sanoo mikä osa meni rikki ja oman sijaintinsa.



10.1.14

Moottoripyörän varustelua, osa 3

Vaikka tämä SPOT satellite GPS Messenger, tuttavallisemmin Spot tracker 2 ei olekaan varsinaisesti moottoripyörän varustelua, kerron siitä hieman tässä osiossa siksi, että tulen kuitenkin käyttämään moottoripyöräreissuillani viestinnässä kyseistä laitetta. Kyseessä on siis satelliittien kautta sijaintitietoa ja lyhyitä viestejä välittävä laite. Spot trackeristä on olemassa useampia versioita, joihin voi tutustua tuotteen nettisivuilla. Minun valintani on uusin Gen3 -versiota edeltävä versio 2, koska en nähnyt 100€ lisähinnan tuovan uudemmassa kovin suuria uudistuksia.

Mihin tuota on tarkoitus käyttää
Ajatus laitteen hankinnasta tuli silloin, kun vaimoni Sari heitti kysymyksen, että mitäs sitten tapahtuu, jos minusta ei kuulu muutamaan päivään mitään puhelimitse tai netin välityksellä ja kukaan kotona ei tiedä missä olen. Ehdotinkin melkein heti, että toivon joululahjaksi Spot trackeriä, johon olin tutustunut kyllä jo aiemmin, mutta se ei ollut pakollisella hankintalistallani reissua varten. Laite jakaa tietyin väliajoin nettisivuille sijaintitietoa ja laitteessa olevat painikkeet lähettävät yksisuuntaisesti vain tosin erilaisia ennakkoon määriteltyjä viestejä ennakkoon määriteltyihin puhelinnumeroihin ja sähköposteihin. Aiheesta saa hyvän kuvan alla olevien videoiden kautta sekä korpijaakko.com -nettisivuston kautta.











7.1.14

Medialeluja reissulle osa 1

Hankin kesällä 2013 Huuto.netistä edullisen miniläppärin, Asus eee pc 4G, joka on kooltaan alle A4 paperin kokoinen ja painaa vain 900g. Tämä kone tuli hankittua siksi, että moottoripyöräreissuilla voi kopioida konetta apuna käyttäen kypäräkameran kortit tyhjäksi ulkoiselle kovalevylle.

Kone on vanha ja sen alkuperäinen käyttöjärjestelmä hidas, joten päivitin, täysin tietämättönä muutaman googletuksen jälkeen, siihen uuden käyttöjärjestelmän sivuilta http://www.geteasypeasy.com. Tuolla sivustolla on erityisesti vanhoihin läppäreihin tarkoitettu Linux -versio, jos nyt vain oikein ymmärrän tätä terminologiaa. Asentaminen oli helppoa kuin pyörällä ajo ja asentamisen jälkeen kone tuntui samalta, kuin Windows -kone ostopäivänä (ja muutamaa kuukautta myöhemmin kiroat sen hitautta).

Koneessa itsessään ei ole kuin 4Gt SSD -muistia, joka täyttyy käytännössä käyttöjärjestelmästä. Tämän takia ulkoisen kovalevyn käyttö on pakollista. Laitteesta löytyy SD-kortinlukija ja kolme USB-liitintä. Läppäri tuntuu moottoripyöräkäytössä varsin kestävältä, kun siinä ei ole perinteistä pyörivää kovalevyä ja laite on jämäkän tuntuinen. Lisäksi laite on kooltaan vallan mainio tankkilaukussa kuljetettavaksi.

Ja onhan tässä myös se hyvä puoli, että jos koneen kadottaa niin puhutaan joidenkin kymppien menetyksestä. Suosittelen harkitsemaan vaihtoehdoksi muistikorteille tällaista läppärin ja ulkoisen kovalevyn yhdistelmää.